Kuminainen siirappilimppu ja kevään haistelua

Lauantaina manasin kuinka inhoan kesäaikaan siirtymistä. Päivä on tunnin lyhyempi ja sen vuoksi tuntuu, etten saa ikinä mitään aikaiseksi. Kuka olisi arvannut, että sunnuntaista tuli oikein tehotyöskentelypäivä. Aamulla heräilin ”varhain” ja aloitin tenttiin luvun siinä puoli 10. Viiteen mennessä olin lukenut koko alueen. Tunnin välein nousin sohvalta jaloittelemaan, jotta pysyisin virkeänä. Päätin käyttää hyväkseni tätä jaloittelutaukoa ja tehdä jotain siivouksellista. Ensimmäisellä tauolla laskin kylpyammeeseen vettä ja laiton sinne maton likoamaan. Seuraavalla tauolla pesin sen ja laitoin seuraavan likoamaan… ja vielä kolmannenkin kerran laitoin kaksi mattoa likoamaan. Lisäksi pidin yli tunnin ruokatauon ja katsoin elokuvaa telkkarista ja silti sain tenttialueen luettua tuntia ennen kuin olin alun perin ajatellut.

Kun lopetin lukemisen kello viideltä, päätin olla tehokas: tein kaksi leipätaikinaa kohoamaan, pesin loput matot, siivosin vessan lattiasta kattoon, vaihdoin asunnon järjestystä ja istuskelin hetken koneella. Tähän kaikkeen meni puoli tuntia. Oli ihan pakko tarkistaa seinäkellon toimivuus, kun en voinut uskoa silmiäni, että aikaa oli muka mennyt niin vähän! Ennen klo kahdeksaa illalla olin jo siivonnut koko kämpän lakanoiden vaihtoa ja pesukoneen taustan imurointia myöden ja leiponut ne parit leivätkin. Todellinen suurkevätsiivouspäivä. Kevään kunniaksi vaihdoin käyttöön myös kesäiset muumimukini ja kaupastakin tarttui tulppaaneja mukaan.

Oli niin supersankari olo, joten siitä oli hyvä jatkaa iltaa katsomalla telkkarista batmaniä :). 

Siivousteeman mukaisesti, laitoin sänkyyni Homimi  siivouslakanat©.

Tämä leipä syntyi leivotaan –lehden © innoittamana. Lehdessä oli siirappilimpun ohje, jossa käytettiin tattarijauhoja ja maizenaa. Päätin tehdä siirappileivästä oman versioni, johon myös sisällytin jonkin verran noita tattarijauhoja, vaikka itselläni on pieni kammo niitä kohtaan. Onneksi kuitenkin päätin käyttää niitä, sillä sain aikaan hieman erilaista leipää, mitä yleensä syön. Tattarijauhokammo on nyt poistunut ainakin leipien leivonnan osalta. Tämä leipä muistuttaa jonkin verran piimälimppua, joka johtunee varmaan tuosta kuminasta. Hyvää on © ja helppoa!

Kuminainen siirappilimppu:

Uuni: 200 astetta

35-45 min

1 iso limppu

5 dl                kylmää rasvatonta maitoa

25 g               hiivaa

100 g             leipäsiirappia

3 dl                tattarijauhoja

¾ dl               maizena-maissitärkkelystä

2 tl                 suolaa

2 rkl               kuminaa

5 - 6 dl          vehnäjauhoja

Murenna hiiva maidon joukkoon. Lisää joukkoon suola, kumina ja siirappi (siirappi irtoaa helposti esim. desilitramitasta, kun mitan valelee ensin öljyllä).

Vatkaa nesteen joukkoon tattarijauhot ja maizena. Vaivaa vehnäjauhot taikinaan (itse tein kaksi limppua ja luulen, että toisessa limpussa sattui nesteen mittausvirhe, sillä toinen taikinoista söi yli 8 dl vehnäjauhoja).

Laita taikinan päälle kelmu ja jätä taikina kohoamaan vedottomaan paikkaan 2 tunniksi.

Kun taikina on kohonnut, muotoile se runsaissa jauhoissa limpunmuotoiseksi. Laita kohoamaan uunipellille vielä puoleksi tunniksi.

Kuumenna uuni ja paista limppu uunin keskitasolla.

Leikkaa limppu vasta, kun se on jäähtynyt kokonaan.

Tarjoile juuston kanssa. Sopii myös paahdettavaksi ©.

Ps. Olin tässä mukana siinä 100HappyDays-jutussa. En ole enää. Alkoi jokseenkin ärsyttämään. Mietin kyllä päivittäin mikä minut tekee onnelliseksi, mutta jostain syystä sen onnelliseksi tekevän asian valokuvaamista en oikein käsittänyt. Monet asiat, jotka päivän aikana tekivät minut onnellisiksi, olivat loppujen lopuksi näkymättömiä asioita. Ei sellaisen kuvaamisyrittämisessä ole vain mitään järkeä.