
No minäpä sitten menin sinne areenalle sunnuntai-illalla
hieman jälkeen klo kahdeksan. Klo kahdeksalta oli juoksu alkanut ja jäin sitä
sitten seuraamaan. No kävi niin, että seurasin sitä seuraavat
seitsemän tuntia. Ei kiinnostanut istua
vain paikoillaan, joten jäinpä sitten toimitsemaan huoltopöytää, kun siinä niin
kivaa oli kavereiden kanssa hengailla. Joskus siinä klo 21 läksin kotiin
hakemaan kameraa, kun kuulin, että tilaisuudesta puuttui valokuvaaja. No eipä
tullut kummoisiakaan kuvia, mutta tulipahan ikuistettua
Night Run’in hetkiä.
Itsellekin tarttui mitali kaulaan. Anun kanssa saatiin
moiset, kun huoltopöydän holhouksen ohella osallistuttiin myös juoksuun.
Juostiin huimat
650! …
metriä… :D. Yritettiin hieman energiaa kerätä, kun
väsymys oli tuohon aikaan jo aika kova, kello nimittäin taisi olla jotain
kahden tienoilla. Kello kolmelta saapui
pelastava
enkeli paikalle ja toi mäkkärin ravitsevaa aamuyöpalaa :P
©. Ei
ole hamppari ehkä koskaan maistunut niin hyvälle. Varsinkaan kun viimeiseen
puoleentoista vuoteen en ole syönyt kuin kolme hampurilaista. Nyt en muista
enää yhtään syytä miksi en ole syönyt enemmän… xD

Puoli neljän maissa pääsin kotiin ja siinä lähemmäs puolta
viittä vasta taisin nukahtaa. Oli hitusen tuota coca colaa tullut juotua yöllä,
niin oli
pikkaset kofeiinitärinät
päällä. Aamulla, kun kello soi siinä puoli 7, muistan vain, että otin puhelimen
käteen ja tuijotin sitä. En ymmärtänyt alkuunkaan, mikä kapistus se oli ja
miksi siitä kuului niin
järjettömän
ärsyttävää ääntä. Torkun mennessä päälle, muistan, että olin todella
onnellinen, että tuli hiljaista ja nukahdin saman tien uudelleen… Kännykkä
edelleen kädessä… Kun kello soi uudelleen viiden minuutin kuluttua, tajusin
vasta mistä oli kysymys. Klo 7 aamulla oli tarkoitus mennä takaisin areenalle
kuvaamaan viimeinen tunti.
Eikä muuten ollut aamulla klo 7 zombeja radalla niin kuin olin ajatellut, kaikki näyttivät itse
asiassa todella virkeille ja suurin osa näytti siltä, kun olisivat vasta
alkaneet juoksemaan. Pisin matka, mikä juostiin 12 tunnissa, oli jotain
lähemmän 130 kilometriä. Huh huh! Sanonpa vaan. Toiset juoksee kolme kilsaa,
toiset satakolmekymmentä kilsaa…
 |
Terveellinen tankkauspiste. |
Siinä klo 9 aamulla areenalla oli kamat saatu kuntoon ja
lähdettiin kotiin ja siinä klo 10 pääsin nukkumaan. Olisin halunnut nukkua ihan
kunnon unet, mutta tuli pikku juttu minkä olin meinannut unohtaa kokonaan.
Minulla oli sunnuntaipäivällä klo 14.15 vielä yksi rokumenttiesitys! Jonka
meinasin ihan totaalisesti unohtaa! Katastrofi olisi ollut lähellä, jos niin
olisi päässyt käymään, sillä kyseessä ei ollut ihan mikä tahansa leffa.. vaan
Johnny Deppin © dead man – elokuva! Mutta
rokumenteista lisää myöhemmin :).
 |
Aamun tunnelimia. |
 |
Yli 11 tuntia juoksua takana. |
Kommentit
Lähetä kommentti