Lokakuun kuulumisia…

Noniin…! Kauan on mennyt siitä kuin viimeksi tänne jotain rustailin… ehkä jopa liian kauan. Kuukausi alkaa olemaan taas lopuillaan ja tuntuu kuin eilen olisin manannut sitä kuinka aika menee aivan liian nopeasti. Tarkat sanani taisivat olla: ”Nyt alkoi lokakuu…Sit kolmekymmentä päivää ja on jo marraskuu!! Mä en oo tehnyt mitään!” Tosiaan tuntuu siltä, että en ole tehnyt mitään vaikka aika paljon kaikkea on kyllä tultu tehtyä. Mistähän sitä aloittaisi…Alusta varmaan…

Mennään päivään 11.10.

Siis Vau! Olimme kaveriporukalla katsomassa ilosaaressa tapahtuvaa Tampereen nuorkauppakamarin järjestämää ilotulitusta. Se oli ehkä elämäni upein kolme minuuttinen :D. Olimme porukalla ostaneet tonkan valkoviiniä ja tarkoitus oli kivasti siemailla viiniä upean ilotulituksen loisteessa. No viini oli paikalla kun ilotulitus alkoi, Anna, joka toi lasit, ei ollut. Itse asiassa hän saapui paikalle noin 20min ilotulituksen jälkeen :). No eipä se nyt mitään haitannut, kun siinä sitten istuskeltiin joenrannassa useampi tunti vielä ilotulituksen jälkeen, niin maistui se viini siinäkin. Suunnattiin koteihin vasta hieman jälkeen klo 12 yöllä.

Ihana ystäväni Anu © onnistui kivasti valokuvaamaan ilotulituksen.

Seuraavana päivänä lähdettiin tyttöporukalla vähän retkeilemään Joensuun Utransaareen. Matkaa sinne tuli yhteensä sellainen 14 km, joten ihan kiva pieni pyörälenkki. Siellä sitten kuljettiin pitkin saarta, valokuvattiin, istuskeltiin, syötiin herkkuja ja paistettiin lettuja. Hieman myös liekittelin niitä bacardilla. Voi Na-Mi, että tuli hyviä.

 

Pakurikääpä.

Mysterrikääpä.

Sitten parina päivänä tässä lokakuun aikana on tullut käppäiltyä tuonne noljakan suunnille. Yhdellä kertaa kävin lintutornilla ja silloin matkaa tuli sellainen 12 km, vai tuliko siitä 14, en enää muista, mutta parilla muulla kerralla tein hieman lyhyemmät reitit, joista tuli noin 9km. Viimeisimmällä kerralla olen tajunnut sentään ottaa kameran mukaan, kun oli niin upea auringonlasku.

Niin ja mitähän sitten… Käyty katselemassa silmiä avaavia dokumentteja, kuten Dirty Wars, joka enemmänkin pisti vihaksi. Pahaa teki myös kaikki kuolleet lapset mitä siinä näytettiin. Sen jälkeen kuitenkin ilakoimme kavereiden kanssa kerubin musavisassa, jossa tulimme toiselle sijalle ja voitettiin liput herra ylppö ja ihmiset – keikalle. Sen jälkeen onkin tullut aika paljon kuunneltua pojat ei tanssi – kipaletta ja muitakin heikäläisten biisuja. Lisäksi on tullut katsottua suklaadokkari, joka oli kyllä aivan ihana hyvän mielen dokumentti. Lisää dokkareita odotellessa, kun marraskuussa tulee Rokumentti! 

Sitten tuossa vietettiin tyttöjen kassa leffailtaa. Katsottiin ehkä maailman parhain elokuva: Itse ilkimys. Hyvät oli muuten leffaeväät: Oli karkkia, popparii, dippii ja vihanneksii ja vielä keksei. Nyt sitten innolla odotankin, milloin katsotaan sen jatko-osa ;D. Jonkun verran muutenkin on tullut katsottua noita teeveeohjelmia ja jo nyt on alkanut vieroitusoireet siitä, että meillä on enää yksi kausi Game of Thronesia katsomatta ja seuraavaa kautta saa odottaa lähes puolivuotta! Kamalaa!

Ainiin! Kuvaamataidon puolella koulussa, opeteltiin ottamaan kuva kenkälaatikosta tehdyllä kameralla. Se oli todella kivaa! Oma kuvani kyllä valottui aikast pahasti ja se olikin lähes musta, mutta kaverini Elina © onnistui kuvauksessaan aivan loistavasti. Ja mikäs sen hienompaa kuin se, että satuin toimimaan mallina.

Tuosta pienestä reiästä se valo sitten tulee laatikon sisällä olevaan valokuvapaperiin.
Tuloksena on ihan normikokoinen valokuva.

Kuviksen tunneilla on muutenkin ollut aivan mahtavaa. Voiko oikeasti yliopisto-opinnot enää hauskempaa olla!? Aiheena oli savityö ja heti tunnin alusta käytettiin sellainen 20 minuuttia siihen, että otettiin kengät pois, haettiin tyyny, istuttiin lattialle, sammutettiin valot ja laitettiin silmät kiinni ja muovailtiin savea silmät kiinni koko se aika. Niin ihanaa! Nämä on kyllä niitä hetkiä, kun sitä vaan tietää että on valinnut niin oikean alan opiskeltavaksi. Koska on kyllä ollut niitä toisiakin hetkiä…

Viime viikonloppuna, lauantaina piipahdin Anun kanssa rakkaan ainejärjestömme, Mikrovilluksen, vuosijuhlien jatkoilla. Siellä oli oikein kivaa paljon kauniita ihmisiä, jotka olivat olleet mukana itse juhlassa, mukaan lukien ihanat Anna ja Mari ©. Siitä sitten jatkettiin iltaa keskustan baariin, jonka nimeä en vieläkään muista. Jaksettiin olla aina sinne klo 5 asti (vanhaa aikaa) :).