Aurajuustorisottoa Rrrapeaksi paistetulla lohella
Eilen sunnuntaina oli minun mielestä ehdottomasti vuoden
parhain päivä! Talviaikaan
siirtyminen! VuHuu! Vaikka kukaan muu ei tunnu ymmärtävän tätä meikäläisen
logiikkaa tämän yhden päivän osalla (itse asiassa aika ihme, että kukaan saa tästä
minun logiikasta ylipäätään mitään selvää), niin eilinen päivä on se päivä,
jolloin kaikkien pitäisi olla iloisia: Meille annetaan yksi tunti lisää aikaa!
Itsehän siis en siirrä kelloja illalla valmiiksi tai yöllä, vaan siirrän ne
aamulla. Se on kerta kaikkiaan niin mahtava fiilis, kun on nukkunut sen täydet
8-9 tuntia ja aamulla herää esim. klo 9, niin se kello onkin oikeasti vasta 8
ja ehtii tehdä vaikka mitä!
No en kyllä herännyt klo 9 aamulla, vaan klo 13, eli siis
klo 12, koska tosiaan oltiin kavereiden kanssa keskustan baarissa, jonka nimeä
en muista. Mutta sehän ei meikäläistä haitannut. Luin kolme tuntia tenttiin,
siivosin koko kämpän lattiasta kattoon, järjestelin kaappeja, editoin kuvia ja
PESIN ETEISEN/KÄYTÄVÄN MATON kylpyammeessa ja lisäksi vielä rentouduin ja luin
Liisa ihmemaassa –kirjaa ja menin nukkumaan jo ennen klo kymmentä :). Mahtavan
tuottoisa päivä, joka on tänään jatkunut.
Tähän lokakuuhun on myös mahtunut yksi hyvin
mielenkiintoinen seikkailupäivä. Olin erään iltapäivän tienoilla toipunut kavereiden © kanssa vietetystä
pizzabileillasta, kun ihana Anunen © otti
yhteyttä ja käski nousta ylös ja lähteä käppäilemään kohti Kuhansaloa. Se oli
mielestäni aivan loistava idea kerta kaikkiaan, sillä ulkona paistoi aurinko ja
ihana raikas tuuli puhalteli. Kuhansaloon on sellainen 4-5 kilometriä. Olimme
kävelleet noin kilsan kun mietimme, että: ”ohhoh! kylläpä tuulee.” Olimme
hieman yli puolessa välissä, kun se tuuli vain yltyi ja hetken päästä tajuttiin
kuinka ihan jäätävä lumimyrsky on tulossa meitä kohti! Voi sitä tuulen ja
tuiskun tuiverrusta! Noh päästiin metsien suojaan ja perille Kuhansaloon juuri
kun se lumisade loppui. Saatiin aivan mahtavia myrskyisiä kuvia, jotka takuulla ovat hienompia kuin jotkut
aurinkorantakuvat mitä ensin oltiin menossa ottamaan :). Nooh… siitä sitten
taas lähdettiin kotiin päin talsimaan ja oltiin tyytyväisiä kun se tuuli oli
laantunut. Vai oliko sittenkään? Se piru alkoi uudelleen puhaltelemaan ja hui!
kuinka kylmä se osasi olla.
No onhan sitä sitten tullut myös hieman kokkailtua. Isi © kävi kyläilemässä ja sain
kaappiini lohen. Nam! Harvinaista herkkua meikäläiselle. No kun se sitten
oli niin harvinaista, niin kauhian tarkkaan piti kyllä miettiä, mitä siitä
tekisi. No painelin sitten tuonne yhdelle laatikolleni, mikä on täynnä
reseptikirjoja ja yksi kirja sieltä sitten nostikin kanttaa: Italian
keittokirja. Sitä sitten selailin ja päätin tehdä jotain, mitä en ole ennen
tehnyt (lisäksi muistin, että ihana Anu H
©
oli juuri vähänaika sitten myös kokkaillut tätä): risottoa. Aamulla sitten läksin
ensimmäisenä alkoon hakemaan viiniä. Olen joskus sata vuotta sitten juonut Si soave-viiniä
ja en tykännyt siitä. Jostain
kummasta syystä kuitenkin sain päähäni, että se on juuri sitä viiniä, jota
haluan risottooni ja sitäpä sitten ostin vasten parempaa tietämystäni. Noh,
onneksi voin aina luottaa makuaistiini, sillä se oli aivan mahtavaa
risottoviiniä!
5-7 dl kasvislientä
(fondista)
5 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
4 dl arborio
risottoriisiä
2 dl valkoviiniä
(kuivaa, italialaista; esim. Si soave)
115 g aurajuustoa
(170g paketista 2/3 osaa)
50 g pinaattia
Lisäksi: lohta, rucolaa, sitruuna
Valmista kasvisliemi kiehuvaksi kattilassa.
Murusta aurajuusto ja silppua pinaatti pieneksi.
Silppua sipuli pieneksi. Lisää öljy kylmään kattilaan ja
laita sipulit sen sekaan. Lisää lämpöä pikkuhiljaa, että sipulit kuullottuvat
läpikuultaviksi, mutta eivät ruskistu!
Lisää riisi sipulien joukkoon ja kuullota niitä pari
minuuttia.
Lisää viini riisien joukkoon ja pyöritä riisiä viinissä niin
kauan, kunnes viinistä puolet on imeytynyt riisiin.
Lisää kasvislientä pari (pientä) kauhallista kerrallaan ja
anna taas riisin imeä nesteestä puolet. Sekoita kokoajan hellästi, äläkä päästä
riisiä kuivumaan tai ottamaan kiinni pohjaan missään vaiheessa.
(Tässä vaiheessa kannattaa aloittaa lohenpaistaminen, jotta
se on kypsää kun risotto on valmista)
Maistele riisiä aina välillä, jotta tiedät kuinka paljon
riisiin pitää vielä nestettä laittaa. Risotto on valmista, kun se on valuvaa ja
siinä on vielä purutuntuma jäljellä (eli riisin ydin on vielä raaka).
Lisää joukkoon aurajuusto ja pinaatti. Tarjoile heti
rapeaksi paistetun lohen ja rucolan © kera.
Leikkaa sitruuna 5 osaan ja puserra yhdestä viipaleesta mehut salaatin, kalan
ja risotonpäälle.
”ohhoh! kylläpä tuulee.” Todellakin! :D HaHa, sitä tajuamisen riemuvoittoa ko nätti sää onki hemmetin tuulinen ja vaihtuu koko ajan.
VastaaPoistaMutta oltiin aikamoisia sisusissejä ko silti käythin koko reissu ja kumpiki säily vielä ihan terveenäki! :D
Ja jännä risotto kyllä. Mietin voisko tuota soveltaa jotenki niin, että käyttäski pinaatin sijasta nokkosta ja jos aurajuuston tilalle jtn muuta? Onko ideoita?
En tykkää jos aurajuusto maistuu liikaa...
Ei maistunut aurajuusto mitenkään kovin paljoon, mutta tosiaan mähän oon sen suurkuluttuja ja varmaan jo vähän turtunut siihen :D Mut siis laita parmesania. Kaikissa ohjeissa mitä selailin, käskettiin laittaa parmesania. Samaa sanoi mun italia kirja :D
PoistaJa luultavasti nokkeset käy jos pinaattikin käy :D Nehän on lähes sama asia (ruuanlaitollisesti) :D